Suuret investoinnit ja siten myös sijoittajien huomio ovat suuntautuneet viime vuosikymmeninä vahvasti neljään suuren kehittyvän valtion markkinoille: Kiinaan, Venäjälle, Brasiliaan ja Intiaan. Yleisellä tasolla nimenomaan Aasia on nähty suurten investointien Shangri-La:na.
Perjantain (25.9.2015) Kauppalehti kirjoitti Afrikan taloudellisesta kehityksestä otsikolla “Afrikalla ainekset uudeksi Aasiaksi”. Juttuun haastatellun Hertta Alavan mukaan esimerkiksi Etiopia on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava talous. Muutenkin monet vientiin erikoistuneet analyytikot ovat antaneet vahvoja signaaleja siitä, että Afrikkaan kannattaa mennä juuri nyt, sillä suomalaiselle insinööritaidolle ja investointivetoiselle osaamiselle löytyy voimakkaasti kehittyvästä maanosasta kysyntää.
Afrikassa sijaitsee yli neljäsosa maailman valtioista, ja siellä asuu yhteensä noin miljardi asukasta. Maanosan talouskasvu on jo vuosikymmenen ajan ollut globaalin keskiarvon yläpuolella, joskin Afrikan osuus koko maailmankaupasta on tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia.
Suomen vienti Afrikkaan on muita pohjoismaita jäljessä, ja esimerkiksi Ruotsin Afrikan vienti on volyymiltaan jopa suurempaa kuin Saksassa. Suomen vienti on ollut vuositasolla noin 1-1,5 miljardia euroa Pohjois-Afrikan maihin, ja noin miljardi Euroa Saharan etelänpuoleisen Afrikan maihin. Tästä noin puolet on suuntautunut Etelä-Afrikkaan.
Infrastruktuuria ja tuotantoteknologiaa
Pohjois-Afrikkaan viedään Suomesta yleensä metsä- ja teknologiateollisuuden koneita ja laitteita. Pohjois-Afrikan alueen vakaimman maan Algerian on arvioitu olevan maailman neljänneksi suurin maakaasun tuottaja, ja maassa investoidaan parhaillaan mittavasti öljy- ja kaasusektorin lisäksi keskiluokalle suunnattujen energiatehokkaiden asuntojen rakentamiseen, sekä tie- rautatie- ja satamainfrastruktuuriin.
Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa puolestaan tarvitaan tällä hetkellä investointeja nimenomaan liittyen infrastruktuurin sekä tuotantoteknologian kehitykseen, sillä paikallinen teollisuus keskittyy hyvin paljon erilaisten raaka-aineiden alkutuotantoon. Tähän löytyy paljon osaamista juuri Suomesta. Mm. Etelä-Afrikassa talous nojaa vahvasti kaivosteollisuuteen, jonka kehittämiseen tarvitaan kaivosteknologian lisäksi myös uudenlaisia energiaratkaisuja.
Haasteet?
Suurimpina haasteina Afrikan markkinoilla on perinteisesti nähty juuri tarvittavan infrastruktuurin puute, sekä säädösympäristön vakiintumattomuus.
Myös mielikuvat korruptiosta istuvat tiukassa. Toisaalta katsaus Transparency Internationalin korruptiovertailuun saattaa yllättää: esimerkiksi Botswana sijoittui vuoden 2014 vertailussa sijalle 31, jättäen taakseem mm. Portugalin, Puolan ja Espanjan. Namibia sijoittui sijalle 55 Kroatian edelle. Etelä-Afrikka sijoittui sijalle 67 ohittaen mm. Italian ja Kreikan. Algeria, Suomen kolmanneksi tärkein Afrikan vientimaa sijoittui Meksikon ja Argentiinan edelle Kiinan kanssa jaetulle sijalle 100.
Suomen perinteisesti tärkeän kauppakumppanin Venäjän sijoitus listalla on 136. Korruptiota ei siten itsessään kannata nähdä esteenä jollekin tietylle markkina-alueelle laajentumiselle.
Bisnesmahdollisuuksia kannattaa hakea messuilta
Lähi-Idän messut ovat perinteisesti toimineet messumaailman porttina Afrikkaan, ja tämän merkitys on Afrikan kehittyvän talouden myötä merkittävässä nousussa. Myös nimenomaan Afrikassa järjestettävien vakavasti otettavien messujen määrä on kasvanut, ja toissaviikolla Bauma Conexpo African Suomen paviljongissa näytteilleasettajina mukana olleet yritykset arvioivat tapahtuman lukeutuvan TOP-5-messujen joukkoon koko rakennuskonealalla.
Bauma Conexpo African ulkoalue 2015